Poikkeaminen ja suunnittelutarvealueelle rakentaminen

Rakennusvalvontaviranomainen päättää rakentamislain mukaisista poikkeamisista hallintosäännön mukaisesti 1.1.2025 alkaen seuraavasti:

poikkeamisista muualla kuin asemakaava-alueella (RakL 57 §)
asemakaava-alueella laadultaan ja laajuudeltaan vähäisistä poikkeamisista (RakL 59§) muun luvan yhteydessä tai erillisenä päätöksenä luvasta vapautettujen rakennuskohteiden osalta
poikkeamisista asemakaava-alueella (RakL 57 §)

Poikkeamislupa tarvitaan, kun aiotaan ryhtyä rakentamaan, mutta suunnitelma poikkeaa kaavasta. Poikkeamislupaa tarvitaan myös, jos on tarkoitus poiketa säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeamislupaa tarvitaan ranta-alueelle rakentamisessa, jos alueella ei ole asemakaavaa tai yleiskaavaa, jonka perusteella voi myöntää rakennusluvan. Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen voi edellyttää poikkeamislupaa. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttaminen ei välttämättä edellytä poikkeamislupaa, vaan sen myöntämisen edellytykset tarkastellaan rakentamisluvassa.

Poikkeamisen yhteydessä on kuultava naapureita ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin rakentamishanke voi huomattavasti vaikuttaa (RakL 64 §).

Suunnittelutarvealueelle rakentaessa rakentamisluvassa tarkastellaan sekä sijoittamisen että toteuttamisen edellytyksiä. Suunnittelutarvealueille rakennettaessa ei tarvita enää erillistä suunnittelutarveratkaisua. Suunnittelutarvealueelle sijoittamisen edellytykset tarkastellaan rakentamisluvan yhteydessä. Poikkeustapauksissa rakentamislupaa voidaan hakea kaksivaiheisena (sijoittamislupa ja toteuttamislupa).

Vähäinen poikkeaminen rakentamisluvan yhteydessä (RakL 59 §) voidaan myöntää vähäisessä määrin rakentamista koskevasta määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Vähäinen poikkeaminen voi olla esimerkiksi rakennusalan vähäinen ylitys tai kaavassa määrätystä kattomuodosta poikkeaminen. Rakennuksen teknisiä ja niitä vastaavia ominaisuuksia koskevan vähäisen poikkeamisen edellytyksenä on lisäksi, ettei poikkeaminen vaaranna rakentamiselle asetettujen keskeisten vaatimusten täyttymistä. Vähäinen poikkeaminen voidaan myöntää myös ennen loppukatselmusvaihetta (RakL 117 § ja 122 §).

Kenelle ja millä ehdoin:

Jos elinkeinonharjoittaja on sijoittautunut johonkin toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon ja tarjoaa palveluitaan tilapäisesti Suomessa, toimintaan vaaditaan samat luvat kuin Suomeenkin sijoittautuneilta elinkeinonharjoittajilta.

Tausta ja lainsäädäntö :

Rakentamisluvan hakeminen voi tietyissä tilanteissa edellyttää suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä ennen rakennuslupaa.

Rakentajalla on oltava voimassa oleva suunnittelutarveratkaisu, jos hän hakee rakentamislupaa suunnittelutarvealueella. Suunnittelutarveratkaisua on haettava kunnan määräämältä viranomaiselta ennen rakentamisluvan hakemista.

Kunta selvittää, onko alue suunnittelutarvealueella. Suunnittelutarvealue on sellainen kunnan asemakaavoituksen ulkopuolinen alue, jonka suhteen voi olla tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohtojen tai viemärien rakentamiseen.

Suunnittelutarveratkaisu on voimassa päätöksessä ilmoitetun ajan, enintään kaksi vuotta. Rakentamislupaa on haettava tänä aikana.

Jos rakentaja haluaa poiketa kaavasta tai muista alueidenkäyttölain mukaisista tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista, kuten rakennusjärjestyksestä, hän tarvitsee poikkeamispäätöksen ennen rakentamislupaa. Kunta voi tietyin edellytyksin myöntää poikkeuksen.

Poikkeamiseen tarvitaan aina erityinen syy. Poikkeamisesta ei saa aiheutua haittaa esimerkiksi alueen muulle käytölle tai luonnolle.

Poikkeamispäätös on voimassa päätöksessä ilmoitetun ajan, joka on enintään kaksi vuotta.

Rakentamislakihttps://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2023/20230751

Lupapiste

Lupapiste on rakennetun ympäristön sähköinen asiointipalvelu, jossa voit olla yhteydessä viranomaiseen sekä hoitaa rakentamiseen liittyvän lupa-asioinnin aina ennakkokyselystä hankkeen päättymiseen saakka.

Palvelu mahdollistaa hankkeeseen liittyvän asioinnin yhdeltä luukulta.
Palvelu neuvoo yksityiskohtaisesti tarvittavan hakemuksen tekemisessä. Viranomainen hankkii palvelun avulla hakemukseen liittyviä lausuntoja ja suunnitteluaineistoja ja ohjaa hakemuksen tekemisessä keskustelutoiminnon avulla.

Palvelussa jätetään sähköisessä muodossa hakemukseen kuuluvat suunnitelmat ja muut liitetiedostot , hallitaan niiden eri versioita ja käydään tarvittaessa viranomaisen kanssa keskustelua niiden sisällöistä.

Lupapisteestä voi hakea esimerkiksi kunnan rakennusvalvontaviranomaisen rakennus-, purku- ja toimenpideluvat, kunnan yleisen alueen käyttöön ja sijoittamiseen liittyvät luvat sekä ympäristönsuojeluviranomaisen luvat ja ilmoitukset. Palvelussa voi hoitaa myös asemakaava-alueella tapahtuvat kiinteistönmuodostukseen liittyvät toimitukset.

Lupapisteessä hanketta valmistelevat yhdessä kaikki siihen liittyvät osapuolet:
- luvan tarvitsijat,
- heitä edustavat ammattimaiset suunnittelijat ja konsultit,
- työnjohtajat ja urakoitsijat sekä
- eri viranomaiset.

Palvelu pitää osapuolet tietoisina asian etenemisestä, ja pääsy palveluun on mahdollista aina, kun käytössä on verkkoselain ja internet-yhteys.

Tiedon viranomaispäätöksestä saa sähköisenä palvelun kautta heti. Jos hankkeessa on luvanvaraista toimintaa päätöksen jälkeen, hoidetaan asiointi päätöksen jälkeen Lupapisteessä. Katselmusten seuranta, viranomaisen pyytämisen tietojen ja suunnitelmien toimittaminen sekä työnjohtajiin ja urakoitsijoihin liittyvä ilmoittaminen tehdään samassa Lupapiste-työtilassa kuin luvan hakeminenkin.

Yrityksille on tarjolla lisäksi maksullinen Yritystili -palvelu, jonka avulla yritys voi hallinnoida Lupapisteessä olevia hankkeita yhteisen näkymän kautta.

Siirry verkkoasiointiin

päivitetty viimeksi: 09.02.2025 09:59